Puolukassa

Moikka!

Eilen lähdettiin miehen kanssa puolukkametsään. Tässä meidän talon vieressäkin kasvaa paljon puoukkaa, mutta halusin mennä kauemmas tällä kertaa. Kotinurkilta kun ehtii puolukoita keräämään myöhemminkin.

Ja eilen oli hieno aurinkoinen ilma. Ei sitä sade ilmalla olisi lähdetty.

Kuopus ei halunnut lähteä mukaan vaikka yritin houkutella.

Halusi mieluummin mennä Pokemoneja etsimään. Eikö ole outoa?

Metsässä on niin rauhallista. 

Sieltä täältä piti kuvia napsia. 

Huomasi hyvin, että aurinkoisilla paikoilla puolukat olivat jo ihan kypsiä.

Varjoisissa paikoissa oli vielä raakileitakin.

Mustikoita oli myös, mutta nyt keskityttiin vain puolukoihin.

Ja metsäretken kohokohta on tietenkin eväät!

Miten voikaan kahvi maistua luonnonhelmassa niin hyvälle.

Etsittiin kallioinen paikka ja juotiin rauhassa meidän päiväkahvit.

Sitten taas jaksettiin kerätä puolukoita lisää.

Ainoa sieni mitä näin koko aikana, kun metsässä oltiin.

Ei edes yhtään kanttarellia.

Kyllähän sitä olisin mielellään muutaman kanttarellin kotiin tuonut...

Iltapalaksi piti sitten tehdä vispipuuroa. Miten se voikaan maistua niin hyvälle.

Kun putsasin puolukoita, niin tietenkin pari ampparia tuli heti siihen kiusaamaan. Mutta onneksi lähtivät pian pois.

Sitten tuli sudenkorento ja sisilisko.

Siihen se sisilisko tuli lämmittelemään, kun aurinko paistoi. 

Leppoisaa sunnuntai päivää!